Onko mahdollista samaan aikaan edistää tasa-arvoa, parantaa työnteon kannustimia ja tehdä suomalaiseen huippututkimukseen perustuvaa tietopohjaista politiikkaa?
Aika harvoin. Kotihoidon tuen lakkauttaminen olisi kuitenkin kaikkea tätä. Kotihoidon tuki on haitallinen naisten tasa-arvolle – ja ehkä jopa lapsille.
Mikä kotihoidon tuki?
Muistin virkistykseksi kerron, että kotihoidon tuki on nimensä mukaisesti pieniä lapsia kotona hoitavalle vanhemmalle maksettava tuki. Yli 90 prosenttia tukea saavista on naisia.
Käytännössä siis kysymyksessä on naisille maksettava kannustin olla menemättä töihin.
Tuen suuruus riippuu esimerkiksi lasten lukumäärästä ja tuloista. Se on suuruudeltaan muutamia satasia kuussa. Monet kunnat maksavat yleisen tuen päälle kuntalisää, joten tuen määrä vaihtelee kunnittain.
Naiset, älkää menkö duuniin!
Naiset kohtaavat edelleen monella tavalla epätasa-arvoiset työmarkkinat. Epätasa-arvo tuntuu harvassa paikassa yhtä vahvasti kuin lasten hoivavastuun jakautumisessa. Vastuun epätasainen jakautuminen taas on yksi merkittävimmistä syistä naisten miehiä huonompaan ansiokehitykseen koko työuran aikana.
Kotihoidon tuki pahentaa tätä keskeistä tasa-arvo-ongelmaa.
Tuntuu myös kummalliselta. että parhaassa työiässä olevia naisia lahjotaan jäämään kotiin, kun työllisyyttä koetetaan samaan aikaan kaikin tavoin nostaa.
Tutkimustieto kertoo kuitenkin vielä karumpaa tarinaa. Suomalais-amerikkalaisen tutkimusryhmän viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan kotihoidon tuki on haitallinen naisten työurille ja tulojen kehitykselle – mutta siitä on haittaa myös kotona hoidettaville lapsille.
Miksi tuen vaikutuksia on vaikea tutkia?
Kotihoidon tukea saavat perheet ovat erilaisia kuin ne, jotka eivät saa tukea. Naiset, joiden työmarkkina-asema on muutenkin heikompi voivat esimerkiksi turvautua kotihoidon tukeen muita useammin.
Siksi jos tukea saavilla perheillä tai naisilla menee huonommin kuin muilla, syy ei välttämättä ole kotihoidon tuessa vaan siinä, että tuen piirissä olevien lähtökohdat olivat jo huonommat.
Jos siis halutaan väittää, että tuen ja huonojen lopputulosten välillä on syy-yhteys, pelkkä tukea saaneiden ja saamattomien vertailu ei riitä.
Miten ongelma ratkaistiin?
Tutkimusryhmä ratkaisi ongelman hyödyntämällä jo mainitsemiani hotihoidon tuen kuntalisiä ja niiden muutoksia.
Hyvin karkeasti ilmaistuna eri kunnissa asuvat samanlaiset perheet altistuivat eri aikoina eri suuruiselle kotihoidontuelle samaan tapaan kuin koehenkilöt lääketieteellisessä kokeessa saavat erisuuruisen annoksen lääkettä.
Taloustieteilijät ovat mestareita hyödyntämään tällaisia luonnollisia kokeita ja arvioimaan niiden perusteella syy-yhteyksiä.
Karu tulos 1: Naisten työllisyys ja tulotaso alenee pitkäksi aikaa
Tutkimuksen mukaan kotihoidon tuki alentaa naisten työllisyyttä ja ansiotuloja vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin.
Kotihoidon tuki kasvattaa myös niin sanottua lapsisakkoa. Lapsisakko tarkoittaa äidin ansiotulojen laskua isän tuloihin nähden. Suomessa lapsisakko on muihin Pohjoismaihin verrattuna suuri ja kotihoidon tuki selittää merkittävän osan erosta.
Karu tulos 2: Lasten koulutustaso laskee
Kotihoidon tuki huonontaa lasten kognitiivisia kykyjä – tulokset neuvolassa tehdyissä testeissä heikkenevät. Kotihoidon tuki vähentää lapsen todennäköisyyttä hakeutua lukioon peruskoulun jälkeen. Samoin kotihoidon tuki aiheuttaa putoamista toisen asteen koulutuksesta.
Tutkimuksen tulokset eivät siis ole pelkkiä tilastollisia yhteyksiä vaan naisten ja lasten kokemat haitat ovat oikeasti kotihoidon tuen aiheuttamia. Teille, joita sivistyssanat elähdyttävät: kysymys on kausaatiosta, ei korrelaatiosta.
Tarkoitukseni ei ole liioitella tai kieltää ihmisiä hoitamasta lapsiaan kotona. En myöskään halua arvostella naisten tekemiä vaikeita valintoja. Työmarkkinat ja koko yhteiskunta ovat edelleen epätasa-arvoisia, ja kuten sanottua tämä ei näy missään yhtä selkeästi kuin lasten hoitovastuun jakautumisessa.
Tutkimus kuitenkin pakottaa vähintään hyväksymään sen, ettei kotihoidosta näytä olevan mitään havaittavaa hyötyä lapsille. Siksi myöskään mitään perustelua kotihoidon tukemiseen julkisista varoista ei ole.
Vielä yksi huomautus: tulokset koskevat kotihoidon tuen saajia yleensä. Voi hyvin olla, että vaikutukset ovat esimerkiksi maahanmuuttajataustaisissa perheissä vielä huonompia.
Mitä pitäisi tehdä?
Lopetetaan kotihoidon tuki ja panostetaan varhaiskasvatukseen. Edistetään vaikeasti työllistyvien naisten pääsyä työmarkkinoille.
Jälkikirjoitus: Suomalaista huippututkimusta
Tasa-arvon taloustieteestä kiinnostuneille suosittelen tutkimusryhmän toisen suomalaisjäsenen Aalto-yliopistossa ja VATTissa työskentelevän Kristiina Huttusen muutakin tuotantoa. Esimerkiksi Huttusen ja hänen kollegoidensa tutkimus työpaikkaväkivallan vaikutuksista työntekijöihin ja yrityksiin vaikuttaa suorastaan uraauurtavalta.