Taloustiede teki minusta empaattisen

Taloustiede ei ole kylmää ja laskelmoivaa, vaan päinvastoin suorastaan pakottaa asettumaan toisen ihmisen asemaan. Vain siten on mahdollista ymmärtää toisten ihmisten tekemiä valintoja.

Avainsanat:

aateempatialiberalismitaloustiede

Taloustiede on tehnyt minusta empaattisemman. Väite saattaa kuulostaa vähintäänkin yllättävältä.

Juuri luin taas jostain, miten me ekonomistit pidämme ihmisiä pelkkinä rationaalisina laskukoneina. Meillä on myös pakkomielle epämiellyttäviin kannustimiin, joita tarjoamme erityisesti köyhille ja työttömille.

Minä väitän, että tämä on aivan väärin. Taloustieteellinen koulutus auttaa ajattelemaan empaattisesti. Syy on itse asiassa juuri tuo parjattu taloustieteen tapa kuvata ihmisiä rationaalisina päätöksentekijöinä.

Karkeasti ottaen tämä nimittäin tarkoittaa vain, että ekonomisti ajattelee toisten olevan vähintään yhtä fiksuja ja aika samanlaisia kuin itse on.

Kannustinajattelu on empaattista

Ajattelutavan seuraukset näkyvät siinä, miten ekonomisti suhtautuu ihmisiin, joilla menee huonommin kuin hänellä itsellään. Ekonomisti ei ensimmäiseksi ajattele, että heidän kulttuurinsa nyt on toisenlainen tai että he nyt vaan ovat ihan erilaisia kuin me tai että köyhyys on köyhien syy.

Ekonomisti ajattelee, että syy ihmisten erilaisiin valintoihin on erilaisissa kannustimissa. Hän kysyykin ensimmäiseksi itseltään: toimisinkohan minä samalla tavalla, jos olisin samassa tilanteessa?

Vastaus tähän yksinkertaiseen kysymykseen on usein kyllä. Sen kysyminen on vienyt ekonomistit monesti varsin erilaisiin johtopäätöksiin kuin yleinen karikatyyri ammattikunnasta antaisi odottaa.

Syy köyhyyteen ei ole köyhissä itsessään, vaan köyhyys syntyy, kun ihmiset yrittävät parhaansa huonoissa olosuhteissa.

Kehittyvien maiden ongelmat eivät johdu siitä, että niiden asukkaat ovat laiskoja ja kulttuuri on väärä. He ovat köyhiä asuinpaikkansa, eivät omien ominaisuuksiensa vuoksi.

Sukupuolten epätasa-arvo ei aiheudu siitä, että naiset nyt vain ovat tosi erilaisia kuin miehet.

Yleisemmin – erot lopputulemissa eivät useinkaan johdu eroista ihmisissä, vaan heidän erilaisissa valintatilanteissaan.

Ekonomistien empaattinen ajattelutapa – asettuminen toisen ihmisen asemaan – on itse asiassa johtanut mullistaviin tutkimustuloksiin esimerkiksi köyhyyden ja epätasa-arvon syistä. Kannustimien korostaminen ei siis johda kylmään vaan päinvastoin syvästi inhimilliseen yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen.

Miksi olen liberaali?

Minulle tämä taloustieteellinen empatia on kaiken yhteiskunnallisen ajattelun lähtökohta. Olen joutunut hylkäämään monta ennakkoluuloani vain kysymällä itseltäni mitä tekisin itse samassa tilanteessa.

Myös liberalismini seuraa tästä ajattelusta. Ajattelen, että ihmiset pystyvät kyllä tekemään omalta kannaltaan hyviä valintoja, kun heille vain tarjoutuu siihen mahdollisuus.

Siksi politiikan tehtävä on nimenomaan laajentaa ihmisten mahdollisuuksia valita itse itselleen hyvä elämä – ei kertoa, millainen tämän elämän pitäisi olla.

Minulle vapaus tarkoittaa juuri tätä, ihmisen mahdollisuutta valita omanlaisensa elämä.

Näistä syistä olen ylpeästi liberaali ekonomisti.

Tule mukaan

Poliittinen kampanja vaatii suuria ponnistuksia, enkä pysty siihen yksin. Jos haluat auttaa, tule mukaan kampanjaani sinulle sopivalla panoksella.