Mitä haittaa korkeasta tuloverosta on? Moni vastaa, että se vähentää työnteon kannustimia. Tämä on totta. Toki keskustelu käy aika kuumana siitä, kuinka suuri vaikutus työntekoon itse asiassa on.
Kireästä tuloverotuksesta on kuitenkin muutakin harmia. Kerron nyt yhden tärkeän esimerkin – ankara tuloverotus vähentää innovaatioita.
Tai jos saman haluaa sanoa niin sanotusti ilon kautta, veroja alentamalla innovaatioita voidaan saada lisää.
Jokaisella politiikolla – minä itse mukaanluettuna – on kikkapussillinen toinen toistaan hienompia konsteja innovaatioiden lisäämiseksi. Hienojakin konsteja tarvitaan, mutta niitä kaupitellessa ei saa unohtaa arkista tuloveroa.
Tuloverotuksella voi nimittäin olla suuri vaikutus siihen, kuinka paljon uusia innovaatioita ja niiden tuottamaa kasvua Suomessa on.
Keksijäneroja vai ihan tavallista yritystoimintaa
Verotus kuulostaa ehkä vähän etäiseltä jutulta innovaatioista puhuttaessa. Innovaatioista tulee mieleen keksijänero, joka tekee keksintöjä keksimisen ilosta murehtimatta edes pukeutumisestaan, saati veroista.
Ekonomistina joudun kuitenkin olemaan ilonpilaaja tässäkin. Tuotoista piittaamattomia keksijäneroja voi toki olla olemassa. Suurin osa innovaatiotoiminnasta kuitenkin ihan tavallista yritystoimintaa. Se on sijoittamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevien voittojen toivossa.
Siksi verotus vaikuttaa innovaatioihin siinä missä kaikkeen muuhunkin liiketoimintaan. Kannustimet innovoida muuttuvat verotuksen takia, koska verotus muuttaa innovaatioiden tuottoja, kustannuksia ja riskitasoa.
Ryhtyäkö keksijäksi – vai virkahenkilöksi?
Millaisia nämä kannustinvaikutukset sitten ovat? Yksi vaikutus koskee päätöstä ryhtyä innovaattoriksi. Lahjakkaiden ihmisten on mietittävä, lähteäkö innovaattorin vaikealle taipaleelle vai tavanomaisemmalle uralle.
Verotus vaikuttaa uravalintojen suhteelliseen houkuttelevuuteen. Innovaation tekemällä voi menestyessään ansaita hyvin, mutta innovaattorina voi myös epäonnistua. Tavanomaisella työuralla tulot ovat varmempia, mutta huipputuloja on vaikea saada.
Suurten ja pienempien tulojen suhteellinen veroaste määrittää sitä, kuinka paljon riskinotosta palkitaan. Suurten tulojen kova verottaminen vähentää riskinottohalua. Se ohjaa potentiaalisia innovaattoreita tavallisiin, tylsempiin hommiin – meidän kaikkien vahingoksi.
Innovaattorin on myös päätettävä, minne menee innovoimaan. Huippuosaajat ovat liikkuvaista sorttia ja verotus vaikuttaa siihen, mihin he osaamisensa vievät.
Alhaisemman verotuksen paikoissa on mukavampi innovoida, jos olosuhteet ovat muuten yhtä hyvät. Innovaatioiden kenties joskus tulevaisuudessa tuottamista palkinnoista jää enemmän käteen. Jos Suomi verottaa liikaa, innovaattorit tekevät keksintönsä jossakin muualla.
Supertähdet liikkuvat sinne missä verotus on edullista
Kysymys tietenkin kuuluu, kuinka merkittäviä nämä esittämäni vaikutukset ovat. Kansainvälinen tutkimusnäyttö viittaa siihen, että ne ovat suuria.
Otetaan vaikka innovaattorien muuttopäätös. Kansainvälinen huippututkijoiden ryhmä tutki asiaa muutama vuosi sitten soveltamalla hienostuneita menetelmiä erittäin yksityiskohtaiseen aineistoon.
Tuloksena oli, että 10 prosenttiyksikön alennus ylimpään tuloveroprosenttiin lisäisi ulkomaisten supertähti-innovaattoreiden määrää keskimääräisessä länsimaassa jopa 40 prosenttia.
Supertähdeksi tutkijat laskivat ihmisen, joka kuuluu parhaaseen prosenttiin patenttien määrässä ja laadussa. Kysymyksessä ovat siis kovan luokan tekijät.
Samantyyppisiä tuloksia on saatu muistakin tutkimuksista. Toisin sanoen tuloverotus on aivan keskeinen tekijä, kun puhutaan todellisten huippuosaajien houkuttelusta – tai karkottamisesta.
Vähemmän veroja, enemmän keksijöitä ja keksintöjä
Kireä tuloverotus vaikuttaa myös suoraan innovaatioiden määrään. Mainitsen tässä yhteydessä toisen huippututkijoista koostuvan ryhmän Yhdysvaltoja koskevan tutkimuksen. Siinä tarkasteltiin innovaattoreiden ja innovaatioiden määrää sadan vuoden aikana.
Laajassa tutkimuksessa havaittiin, että ylimmän veroluokan veroprosentin alentaminen lisäsi merkittävästi sekä innovaattorien ja innovaatioiden määrää että laatua, niin lyhyemmällä kuin pidemmälläkin aikavälillä.
Innovaatiovetoinen kasvu vaatii maltillista verotusta
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?
Tulkinnoissa on syytä olla pikkuisen varovainen. Verojärjestelmät eroavat maiden välillä esimerkiksi siinä, mitä tuloja verotetaan progressiivisesti ja mitä ei.
Tutkimustuloksesta voidaan kuitenkin oppia ainakin seuraavat asiat.
Ensiksi, tuloverotus on talouden innovatiivisuuden kannalta olennainen seikka. Kun tuloveron tasosta päätetään, päätös ei voi perustua vain verojen välittömiin työllisyysvaikutuksiin.
Liian korkean tuloveron haittavaikutus innovaatioihin ja sitä kautta kasvuun täytyy myös ottaa huomioon. Tämä voi hyvinkin olla työnteon kannustimien heikkenemistä merkittävämpi asia.
Verotusta ei myöskään saa unohtaa innovaatiopolitiikan keinoista puhuttaessa, vaikka näyttävämmistä politiikkatoimista ja rahan jakamisesta on varmaankin mukavampi keskustella.
Kolmas seikka on tuloverotuksen vaikutus supertähtien houkutteluun. Liian usein keskustelemme sinänsä tärkeistä maahanmuuton prosesseihin liittyvistä kysymyksistä. Huippuosaajien saamisessa Suomeen kylmällä kalkyylillä käteenjäävästä rahasta on kuitenkin myös suuri merkitys.
Nämä asiat on hyvä pitää mielessä kun julkisen talouden tasapainottamista ja Suomen kasvustrategiaa pohditaan.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen tuleva menestys rakentuu osaamisen ja innovaatioiden varaan. Maltillinen tuloverotus on olennainen osa tämän menestyksen rakentamista.
Lähiaikoina julkinen talous tuskin mahdollistaa kovin merkittäviä kokonaisverotuksen alennuksia.
Siksi olisi syytä vakavasti pohtia onko verotuksen painopistettä mahdollista muuttaa niin, että haitalliset kannustimet vähenevät. Aiheesta lisää aiemmassa blogauksessani.
Ainakaan tuloverotusta ei kannata kiristää. Verotetaan niin, että innovaatioiden tekeminen on kannattavaa.