Valitsemmeko iloisen vai surullisen Suomen?
Meillä on edessämme valinta. On päätettävä millaisen Suomen haluamme. Vaihtoehtoja on kaksi – iloinen Suomi tai surullinen Suomi.
Ei köyhtymiselle ja näivettymiselle
Kaikki suomalaisten hyvinvointiin tarvittavat asiat tuotetaan suomalaisella työllä. Kotimaiset tavarat ja palvelut teemme itse. Muun tarvittavan ostamme ulkomailta itse tekemillämme vientitavaroilla.
Nyt meillä on ongelma. On pakko tehdä lisää asioita. Kasvava ikääntyneiden joukko on hoidettava kunnialla. Vihreä siirtymä ei ole ilmainen.
Samaan aikaan meillä on yhä vähemmän tekijöitä, kun väestö ikääntyy.
Yhtälö on selvä. Jos emme tee mitään, yhä suurempi osa vähenevistä työntekijöistä joutuu työskentelemään hoivan ja muiden lisätarpeiden tyydyttämiseksi.
Se tarkoittaa, että voimme tuottaa ja kuluttaa vähemmän muita tärkeitä asioita.
Suoraan sanottuna: köyhdymme surulliseksi Suomeksi.
Emme halua köyhtyä. Siksi meidän on tehtävä kaksi asiaa. On saatava tehtyä enemmän nykyisellä porukalla – mutta myös saatava lisää porukkaa hommiin.
Säästetään, että voidaan panostaa
Meidän on tehtävä enemmän nykyisellä porukalla. Tämä on sitä kuuluisaa tuottavuuskasvua. On keksittävä uusia, parempia tuotteita ja työtapoja. Tämä onnistuu kyllä, kun panostamme innovaatioihin ja koulutukseen.
Ongelma on se, että rahat panostuksiin eivät tule tyhjästä. Veroja ei voida enää nostaa ja velkaantuakaan ei voida loputtomasti.
Siksi meidän on pakko panna asioita tärkeysjärjestykseen. Meidän on säästettävä, mutta ei säästämisen vuoksi.
Meidän on säästettävä, jotta voimme panostaa säästöt tulevaan kukoistukseen ja rakentaa iloista Suomea.
Lisää ihmisiä ja vapautta Suomeen
Tarvitsemme myös lisää porukkaa. Meidän on kilpailtava huippuosaajista. Mutta sen lisäksi meidän pitää saada myös ihan tavallisia ihmisiä ihan tavallisiin hommiin.
Sama koskee muuten jo meitä nykyisiä suomalaisia. Liian usein valtiovalta näkee meidät pelkkinä veronmaksajina tai holhokkeina.
Minä haluan tehdä politiikkaa, joka vapauttaa ihmiset tavoittelemaan omia päämääriään ja itse määrittelemäänsä hyvää elämää. Se on useimmille meistä muutakin kuin julkisen talouden rahoittamista.
Valitaan iloinen Suomi
Vaihtoehdot ovat siis selvät. Voimme olla tekemättä mitään ja köyhtyä surulliseksi Suomeksi. Surullisessa Suomessa vanhenemme sulkumuurin takana ja nahistelemme kuihtuvan hyvinvointivaltion rippeistä.
Tai sitten voimme tehdä valinnan. Säästämme nyt ja panostamme säästöt tulevaisuuteen. Rakennamme iloisen Suomen, jossa niin nykyiset kuin tulevatkin suomalaiset voivat kukoistaa ja elää omaa hyvää elämäänsä.